1.2 Suomen digitalisoitumisessa yllättävä kuoppa
Digibarometri on suomalaisten joka vuosi toteuttama tutkimus, joka kertoo kansakunnan digitaalisen kehityksen, sekä siinä tapahtuneet muutokset suhteessa muihin maihin. Teemana vuoden 2021 digibarometrissä on verkko- ja alustakauppa viimeisimmältä vuosikymmeneltä. Mukana mittauksissa oli 22 maata ja niitä vertailtiin 36 muuttujan avulla. Suomi on sijoittunut poikkeuksetta kolmen parhaan joukkoon viimeisen vuosikymmenen ajan, kun mittauksia on tehty. Vuoden 2021 digibarometrissä Suomi sijoittui toiseksi. Kärkikolmikossa Suomen lisäksi on ensimmäisenä Tanska ja kolmantena Ruotsi, joka oli edellisessä mittauksessa kuudennella sijalla.
Suomen hyvän sijoituksen taustalla edistyksellinen tieto- ja viestintäteknologiaa sivuava lainsäädäntö, viestintäpalveluiden kilpailu, saatavilla oleva rahoitus teknologian kehittämiseen, avoin julkinen data ja julkisten online-palvelujen laajuus ja laatu. Suomen kansalaiset luottavat viranomaisjärjestelmien tietoturvaan ja viranomaisten sähköisten palveluiden käytön yleisyydessä Suomi on vertailun kärkimaiden joukossa. Yritysten muuttujissa Suomi loisti erityisesti pilvipalveluiden käytössä, tietoturvassa ja viestintäteknologiassa. Julkisen sektorin osuudessa suomi sijoittui kiitettävästi esimerkiksi koneoppimisen hyödyntämisen edistämisessä. Kansalaisten osuudessa Suomi erottui positiivisesti internet-osaamisen saatavuudessa.
Heikommin, kuin yritysten ja julkisen sektorin osa-alueilla, Suomi menestyi kansalaisten sektorilla. Esimerkiksi laajakaistan yleisyys oli Suomessa vähäistä, mutta taas mobiililaajakaistat olivat yleisempiä. Suomen suurin heikkous digitalisoitumisessa on verkkokauppojen kehitys, Suomen verkkokauppatase on edelleen alijäämäinen. Suomalaisen yritykset eivät ole onnistuneet omaksumaan verkkoalustoja tehokkaasti, vain 18 % Suomalaisista yrityksistä myyvät tuotteitaan verkossa. Suomalaisten yritysten siirtyminen verkkokauppoihin tulisi olla luonnollista, sillä Suomi on harvaan asuttu maa ja välimatkat melko suuria. Yrityksien verkkokauppoihin panostaminen olisi kannattavaa, sillä kansa ostaa verkkokaupasta pienemmällä kynnyksellä kuin kivijalkakaupoista. Myös toimitusajat pystyttäisiin saamaan lyhyeksi ilman suurempia kuluja asiakkaalle, jos tilatut tuotteet tulisivat kotimaasta.
Pohjoismaat ovat suoriutuneet mittauksissa erinomaisin tuloksin, ja kaikki mittauksissa mukana olleet pohjoismaat ovatkin digibarometrin kärjessä ennen muita maita. Ruotsi on ehdottomasti Suomen suurin haastaja. Ruotsi on onnistunut parantamaan tuloksiaan merkittävästi ja sen voi huomata kolmen sijan noususta. Jotta voisimme pysyä Ruotsin edellä, tulee meidän jatkaa samaan tapaan julkisen sektorin osuudessa, keksiä ratkaisu verkkokauppakuiluun ja saada kansalaiset aktivoitumaan. Vaikka Suomella on selkeä heikkous verkkoalustojen hyödyntämisessä, ei tilanne kuitenkaan ole huono. Saamme olla ylpeitä siitä, että pienenä maana pystymme vuodesta toiseen pitämään kiinni kärkisijoista digibarometrissä.
Lähde: Digibarometri 2021: Vuosikymmen verkkokauppaa ja alustataloutta. Mattila J., Pajarinen M., Seppälä T., Mäkäräinen K., Neuvonen V. 2021. Luettu 7.11.2021.
URL: https://www.etla.fi/julkaisut/digibarometri-2021-vuosikymmen-verkkokauppaa-ja-alustataloutta/
Postauksessa on hyvin tarkasteltu barometrin tuloksia Suomen näkökulmasta, mutta otettu huomioon myös muiden maiden tulokset. Myös syy ja seuraus suhteet on hyvin selitetty Suomen menestyksen taustalla. Hyvä lisä on myös kuvat, jotka tukevat hyvin tekstiä ja tulokset ovat suoraan nähtävillä.
VastaaPoista